Tekstit

Jokeri Pokeri Box Taikashow 40v

Kuva
Pieni poika oli mumman luona syyslomalla yökylässä. Kuten kuvista näkyy, tehtiin hänelle hänen toiveestaan kotitoimisto. Siinä hän sitten rustasi joulupukille korvatunturille kirjettä. Kyllä on pukilla iso urakka saada kaikkien maailman lasten joululahjatoiveet rekeen mahtumaan. Taikurivehkeet herättivät suurta kiinnostusta, joten aasin siltana sitten seuraavaan Jokeri Pokeri Box Taikashow 40- vuotta tapahtumaan. Simsalapim ja pieni suloinen kani nousee hatusta, tämän näimme ihan livenä Porvoon kulttuuritalossa Grandissa. Ja monta muuta upeaa taikatemppua ja hulvatonta juttua, joilla Kirsti ja Simo ottivat yleisönsä. Lapset olivat satasella mukana ja niin aikuisetkin. Hienoa viihdettä arjen keskellä, olipa kiva olla mukana. Mumma ja Viivi aamutuimaan, mumman taikatemput ja päivän käynnistäminen. Monelle lapselle ja aikuiselle tutut kasvot viihdyttivät hyvän taikashow esityksen merkeissä meitä lokakuun iltana.  Äidit ja isät, sekä mummut ja ukit olivat nähneet

Keltainen pallo, pinkki pallo ja valkoinen pallo

Kuva
Tuo keltainen suuri rantapallo herätti ihmetystä niin siskossa, kuin hänen veljessään. Kauniin värinen keltaisella pohjalla oleva Beach Volley pallo, jossa vihreät palmut huojuivat. Sitä oli mukava rannalla nakella ja nurmikolla ihmetellä. Kevyt kiva ystävällinen pallo, josta mummakin piti. Kaunis hyvän mielen pallo, joka kuului ehdottomasti aurinkoiseen päivään Rodoksella viime syyskuussa. Tuo pieni pinkki pallo, joka sopi hyvin pienen tytön tyllerön käteen. Kahdella korvalla ja kasvoilla oleva pienen lapsen iloksi tehty lelu toimitti virkaansa hyvin. Samoin kuin keltainen pallo, se kiinnosti kovasti, lähinnä pientä kulkijaa. Tuotti hänelle hyvää mieltä ja tuulta pelkällä olemuksellaan. Siinä vihreällä nurmella, meren ja vuorten syleilyssä sitä oli hyvä tutkiskella ja välillä maistellakin. Pehmeän tuntuinen sopiva käteen oli hyvä ostosvalinta läheisestä putiikista Rodokselta. Tuo kova pienen pieni valkoinen golfpallo, jonka ympärillä maailma pyöri sen hetken. Hotellin

Pienen pojan 6- vuotta syntymäpäivät

Kuva
Mönkkäri ja päivänsankari, lahja, josta hän oli jo pitkään unelmoinut. Käytti omat säästönsäkin lahjaan. Ponsoreita oli useita ja yksi unelma toteutui. Moottorimiehiä pienestä alkaen, osasi jo puhumaan oppiessaan automerkit. Bemmismies viimeisen päälle, mersun tosin aikoi isona ostaa. Mumman mukaan lähti Lööbin auto Rodoksen lentokentältä, Citroen ei ole kyllä hänen suosikkimerkkejä, mutta kuljettaja on arvostettu. Joten kelpasi, kun selitin tarinaa Sebastien Loebin olevan sarjassaan huippuja urheilijoita. Sen verran mummakin ymmärsi autourheilun päälle. Synttärilahja merihirviö Rousku, tuo mieluinen peuhuuväline altailla. Viikko meni mukavasti sen kanssa peuhatessa ja leikkiessä. Mereen sitä ei viety, aallokko ja Rousku ei hyvä yhdistelmä. Mumma lupasi vesipatjan, kun uimataito on riittävä. Rodoksen loman jälkeisenä lauantaina vietimme eskaripojan syntymäpäiviä Suomessa. Varsinainen syntymäpäivä vietettiin Rodoksella aamusta alkaen altaalla uiden ja peuhaten.

Miksi maailmani muuttui

Kuva
Pohdittuani vuoden, ehkä parikin, päätin tehdä lopulta ratkaisut. Oli aikani jatkaa matkaani kartta ja kompanssi koorassa kohti rannikkoa. Sinne etelään, jossa rakkaani olivat. Auttamaan ja olemaan läsnä mummanannynä lastenlasteni elämässä. Toinen heistä ei vielä silloin ollut syntynytkään, kun mumma muutti Porvooseen itsenäisyyspäivän jälkeisenä torstaina vuonna 2017. Lapseni olin suurella hartaudella ja rakkaudella nuorena äitinä kasvattanut aikuisiksi. Koin suorastaan kunnia-asiana olla ja elää yhteisössä, jossa famut ja vaari osallistuvat vuorotellen lastenlapsiensa hoitamiseen. Savossa asuessani en ollut aikaisemmin tähän voinut omaa panostani antaa. Tosin lomillani käydessäni Porvoossa, yritin mumman virkaa parhaani mukaan toimittaa. Reitti rannikolle tuli kuuden vuoden aikana tutuksi ja se omalta osin helpotti kotiutumista vieraaseen kaupunkiin. Oma koti löytyi joen varresta palvelujen ja uuden työpaikan läheltä. Viivi ja Sheeba kissan kanssa toivuttuamme muuton aiheuttamast

Mersun kone tökkii

Kuva
Rodoksen matkan jälkeen sain ihteni lopulta hinattua salille. Pari ensimmäistä loman jäläkeistä päevee meni, kuin sumussa. Väsytti jatkuvasti, unta riitti päevälle ja yölle. Lämmin trooppinen ilimasto, altaalla ja meressä oleminen, shoppailu isompien ja pienempien kanssa teki tehtävänsä elämänsä puoli välissä olevalle mamamummalle. Ensimmäinen treenini Fitness 24 Seven salille lopulta onnistui monien vaiheiden jälkeen. Jokainen kohtalotoveri tietää sen tunteen, kun liikkumaan lähteminen tökkii. Ja varsinkin paluu arkeen loman jälkeen on niitä suurimpia kompastuskiviä, jolloin olisi niin heleppoo antaa olla vuan ja jättää mänemättä. Mitä sitä ihteensä kiusaamaan ja riäkkeemään  piäsööhän sitä helepommallakin. Mutta aika pian se kostautuu ja alkaa näkyä yleisessä hapituksessa ja jaksamisessa. Pinna on tosi kireä, väsyttää ja aivot eivät toimi sitäkään vähää. Liikkuminen on kyllä elinehto, levon ja ruokavalion ohella tässä hektisessä elämässä. Treenin jälkeen olo on kuin uudelleensynt

Tulijaisia Rodokselta

Kuva
Tulijaisia ostettiin ja saatiin. Matkalaukut punnittiin, kassit laskettiin ja tarvittavat muutokset kuljetuksessa tehtiin. Tyttäreni laittoi omat ylimenevät kilonsa minun matkalaukkuun, jossa ei vielä painorajat paukkuneet. Olo oli kuin kassi almalla, kun niiden kassien kanssa lähdettiin kotimatkalle. Oi sitä autuutta, kun sai kassinsa kotiinsa roudattua ja lopulta purettua. Ihan heti en matkalaukkua esille ota ja eihän siihen ole mahdollisuuttakaan. Monenlaista tavaraa oli tarjolla, vähän kuin tammimarkkinoilla Kuopiossa, monenlaista helppoheikkiä ja myyjää pöytineen. Tavaraa saavat myytyä, vaikkei aina sitä tarvitsekaan. Jos joskus tarvii, tämä savolainen sanonta, joka pätee myös muailmalla. Tätä ihmeainetta After Bite Bugoffia ystäväni toivoi minulta tulijaisena Suomeen itselleen. Tuo ammoniakki pohjainen ötököiden hyljintäaine on kuulemma tehokas aine. Pitihän sitä itsellekin muutama puikko testattavaksi ostaa. Hinnankiroissa ei tämä aine ollut, hintaa vain 1.95 e per puikko. Tät

Savolaisena ummikkona ulkomailla

Kuva
Savolaisena ummikkona ulkomailla oli aivan oma taiteen lajinsa. Varsinkin, kun tuosta kielitaidosta ei millään saa kiitettävää, yritti puhua sitten miten vaan. Sanat ovat unohtuneet, kun Savolla on tähän asti ihan hyvin pärjännyt.Sellaista kommunikointia, että tulisi ymmärretyksi puolin ja toisin. Huomasin Kreikassa matkallani, että minähän oikeastaan pärjään aika hyvin myös tällä välttävällä kielitaidollani. Puhuin välillä Savoa, välillä Englantia, taisi siinä muutama sana Ruotsiakin vilahtaa. Käsiäkin piti välillä käyttää ja elekieltä, varsinkin kreikkalaisten kanssa pärjäsi tällä reseptillä vallan mainiosti. Hehän alkoivat puhumaan Suomea, jos ymmärrystä ei alkanut tulla puolin ja toisin. Kovalla äänellä ja mahdollisimman nopeasti puhuen oli keskustelussa mukana vallan mainiosti. Tähän puhetapaan täällä etelässä Suomessa asuessani olenhan jo tottunut. Täällä puhumisen kulttuuri on nopeahektinen, puhutaan kovaa ja korkealta ja mieluiten huutamalla. Siihen väliin kun jokainen sö